RSS icon Home icon
  • Oulu on pidettävä SM-liigassa

    Julkaistu 4.10.2017 Esko Ei kommentteja

    Kuntien perustuslaillisena velvollisuutena on huolehtia asukkaittensa koulutuksesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Tätä varten Suomen kunnilla on erittäin laaja itsehallinto ja verotusoikeus. Sanomattakin on selvää, että eripuolilla Suomea ja erikokoisten kuntien toimintaedellytykset ja -tavat ovat hyvin erilaisia. Tämän vuoksi kunnat ovat aina tehneet yhteistyötä: pienemmät kunnat palvelujen tuottamisessa ja isommat kaupungit elinkeinojen ja kansainvälistymisen saralla.

    Suomessa on viisi kaupunkia, joissa on yli 200.000 asukasta. Kymmenessä suurimmassa kaupungissa asuu noin kaksi miljoonaa asukasta eli 40 prosenttia suomalaisista. Loput 60 prosenttia jakaantuu noin 300 kuntaan. Nämä luvut osoittavat miten erilaisten ja erikokoisten asioiden parissa isot vanhat kaupungit ja muut kunnat joutuvat painiskelemaan.

    Suomen kuusi suurinta kaupunkia ovat tehneet erinomaista yhteistyötä jo vuosikymmeniä. Yhteistyö on erittäin käytännönläheistä ja tapahtuu pitkälti kaupunginjohtajien ja muiden johtavien viranhaltioiden sekä johtavien luottamushenkilöiden kesken ilman byrokratiaa.

    Puhelin, sähköposti ja tekstiviestit ovat työkaluja, joita käytetään Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun välillä. Joskus istutaan saman pöydän ääreen ja vaihdetaan hyviä ja huonoja kokemuksia ja käytäntöjä. Helsinki on pitänyt tilastoja, laskenut vertailulukuja ja yksikkökustannuksista kaikkien osalta.

    Omalla kaupunginhallituksen puheenjohtajakaudellani keskustelimme usein viikoittain viiden muun kollegan kanssa. Meistä tuli ystäviä ja yhteyttä on pidetty jälkikäteenkin. Samaa olen kuullut kaupunginjohtajien kesken.

    Erinomaista on ollut myös se, että maan hallitukset ovat hyödyntäneet kuusikkokaupunkien osaamisen. Onhan näissä kaupungeissa esimerkiksi johtavat yliopistot, vastuulliset yliopistosairaalat, tärkeimmät elinkeinoelämän menestyjät ja suorat kansainväliset suhteet. Maan hallituksilla on ollut yleensä erityinen kaupunkipolitiikka, jota on yhdessä toteutettu. Nykyisellä ei.

    Oli todella surullista lukea 24.9. Helsingin Sanomien yleisönosastosta Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajan kirjoitus, jossa hän on romuttamassa kuusikkokaupunkien toimintaa Oulun osalta, vieläpä hyvin trumpimaisin sanavalinnoin. Toivon että uuden puheenjohtajan purkaus voidaan panna tietämättömyyden piikkiin tästä erinomaisia tuloksia tuottaneesta yhteistyöstä, eikä kirjoitus näin pudota siitä Oulua pois.

    Oulun paikalle on tulijoita jonossa niin Vaasasta, Kuopiosta kuin Jyväskylästäkin. Kolmio Helsinki-Tampere-Turku ei tarvitse Oulua, mutta Oulu tarvitsee noita vertaiskaupunkeja. Oulu kuuluu SM-liigaan, eikä sitä saa pudottaa maakuntasarjaan.

    Kuusikkokuntien yhteistyö ei ole maakunnilta pois. Päinvastoin: jos veturi on kunnossa niin vaunutkin liikkuvat

  • Sillä on hyvä maine!

    Julkaistu 25.8.2017 Esko Ei kommentteja

    Iät ja ajat on tiedetty, että hyvä maine saa aikaan positiivisia asioita. Kaikki suuret päätökset teemme tai ainakin perustelemme itsellemme asian positiivisella maineella. Opinnot, työ, paikkakunta, asunto, auto, harrastukset, sosiaalinen elämä ovat kaikki asioita joiden valintaan vaikuttaa niiden maine. Ei kukaan halua tahallaan valita huonoja asioita.

    Koska maineen merkitys on niin tavattoman suuri, käytetään hyvän maineen luomiseksi valtavasti resursseja. Positiivista maineenhallintaa opiskellaan, tutkitaan, kehitetään, markkinoidaan. Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa työskentelevät jatkuvasti saadakseen asioille, esineille, jopa ihmisille hyvän maineen tai niin kuin nykyään sanotaan imagon. Maineella myös kilpaillaan. Mediassa on toistuvasti vertailuja paikkakuntien, ammattien, asioiden yms. välisestä imagosta.

    Keväällä kunnallisalan edistämissäätiön julkaisemassa maakuntien vetovoimaisuutta ja imagoa koskevassa tutkimuksessa Pohjois-Pohjanmaa sijoittui viimeiseksi kaikista Suomen maakunnista. Vain kolme prosenttia tutkimukseen osallistuneista ihmisistä koki Pohjois-Pohjanmaan vetovoimaiseksi. Viime talvena tehdyssä kaupunkien vastaavassa tutkimuksessa Oulu oli pudonnut kolmannelletoista sijalle. Vuosituhannen vaiheen seutuvilla Oulu oli mainetutkimuksissa aivan kärkisijoilla ja monta kertaa ykkönen. Mistä maineemme muutos huonompaan suuntaan johtuu?
    Maakuntatutkimuksen tulos, ei ole suuri yllätys.

    Ajatelkaapa aluetta Reisjärveltä Himangan kautta Kuivaniemelle ja sieltä Taivalkosken, Kuusamon kautta Vaalaan. On vaikea mieltää tälle maa-alueelle yhteistä mainetta, saatikka yhteistä vetovoimaa. Aivan perustellusti maakuntaneuvos Pauli Saapunki esittikin Pohjois-Pohjanmaan maakunnan nimen muuttamista Oulunmaaksi ollessaan maakuntahallituksen puheenjohtajana. Maailmalla alueet tunnetaan suuren kaupungin mukaan. Tässä asiassa Suomessa kuljetaan vastavirtaan, kun ollaan perustamassa 18 väliportaan hallintoyksikköä nimeltään maakunta.

    Elinkeinoelämän suuri rakennemuutos kohteli Oulua kaltoin ja siitä uutisoitiin valtakunnan lehdissä tyyliin ”Oulussa sammutellaan valoja.” Oulussa oltiin kuitenkin varauduttu tulevaan ja tehtiin yhdessä nopeita päätöksiä. Huippuosaaminen saatiin kanavoitua uusiin tehtäviin ja ihmiset pystyivät jatkamaan työuraansa Oulussa. Nyt on enemmän ICT alan työpaikkoja kuin kymmen vuotta sitten ja yritysrakenne on paljon terveemmällä pohjalla. Oulun teknologia kaupungin maine, jossa on hyvä asua ja elää pystytään kyllä palauttamaan, mutta ei ”paska kaupunni” kampanjoilla.
    Yksi uuden Oulun synnyttämisen merkittävin motiivi ja peruste oli veto- ja elinvoimaisuuden turvaaminen.

    Valitettavasti kuntaliitos ja Nokian kännykkä puolen alasajossa sattuivat samaan aikaan ja maineesta huolehtiminen viime valtuustokaudella jäi taka-alalle. Valtuusto ei pystynyt löytämään uuden Oulun yhteistä hyvää, vaan keskityttiin kaupunginosien edunvalvontaa. Uskon että uusi valtuusto ja uudet johtavat viranhaltijat keskittyvät nyt Oulun ulkopolitiikan hoitoon, siis maineen palauttamiseen takaisen valtakunnan kärkipaikoille. Kokonaisvaltainen maineenhallinta, jossa kaupunkilaiset ovat toimeenpanijoita ja subjekteja on olennaista. Oululla on kaikki edellytykset palata kärkeen, sillä Oulun ei tarvitse rakentaa mainettaan tyhjän päälle.

  • JÄLKIKIRJOITUS

    Julkaistu 23.1.2017 Esko Ei kommentteja

    Tämä on jälkikirjoitus Oulun Puhelin Oy:n tuhosta. Oulun Puhelimen tuho on tarina johtajuuden ja omistajaohjauksen puutteesta ja neuvottomuudesta hyödyntää satojen miljoonien eurojen omaisuutta, josta suurin osa on riihikuivina seteleinä pankkiholvissa ilman tuottoa. Mielestäni vastuu yhtiön massiivisen omaisuuden hävittämisestä on Oulun kaupunginhallituksella. Ilmeisesti haluttomuus tehdä voimakasta omistajaohjausta ja puuttua yhtiön strategiaan antoivat yhtiön hallitukselle vapaat kädet epäonnistuneisiin toimiin.

    Oulun Puhelin Oy on perustettu yli satavuotta sitten kaupunkilaisten puhelinverkkojen rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Perustajana on ollut Oulun kaupunki ja puhelinliittymän ostajasta on tullut samalla yhtiön osakas. Yhtiöllä on noin 28.000 yhden puhelinliittymän osakemäärän omistajaa. Lisäksi 4.000 osakkeenomistajaa on edelleen tiellä tietymättömillä. Oulun kaupunki omistaa yhtiön osakkeista noin puolet ja käyttää käytännössä kolmeneljäsosaa äänivallasta. Tämän vuoksi kaupungin vastuu yhtiöstä on poikkeuksellisen suuri. Yhtiön hallituksen jäsenten kytkentä pääomistajaan on ollut kuitenkin varsin ohut.

    Tämä on tarina hukatusta mahdollisuudesta luoda uusia työpaikkoja ja vauhdittaa uusien yritysten syntyä ja olemassa olevien yritysten kasvua. Toisaalta tämä on opettavainen tarina miten sitkeä, pitkäaikainen ja päämäärätietoinen pienenkin omistajan omistajaohjaus tuo onnistuessaan mukavan lopputuloksen. Lue lisää »

  • Onko Partnera Oululle vain sijoituskohde?

    Julkaistu 18.11.2016 Esko Ei kommentteja

    Viime Helmikuussa kirjoitin Partnera Oy (ent. Oulun Puhelin Oy ja ent. Oulu ICT Oy:n) toiminnan potentiaalisesta merkityksestä Oulun seudun elinkeinoelämälle ja ihmisille. Kyselin Oulun kaupungin omistajaohjauksen perään ja Partneran yli 200 miljoonan euron pääoman sijoittamisesta pohjoisen yritysten menestykseen ja alueen työllisyyteen. Tuolloin sain vastauksen, että yhtiön tehtävä on maksimoida omistajien omaisuuden tuotto ja arvonnousu, eikä yhtiöllä ole elinkeinopoliittista eikä alueellista roolia.

    Näin puolivuotta ennen kunnallisvaaleja olisi äänestäjien hyvä tietää onko myös tulevat valtuutetut sitä mieltä, että Oulun kaupungin 47 prosentin omistus Partneri Oy:ssä on vain sijoitus ilman elinkeino- tai työllisyyspoliittisia vaatimuksia. Oulun kaupunki käyttää käytännössä enemmistövaltaa yhtiössä ja näin ollen pystyy määrittelemään Partneran strategian. Partneria on jakanut, DNAn osakkeiden myynnin jälkeen, osakkaille merkittävät osingot ja pääomapalautukset. Osakkeiden hankintahinnat on ylitetty moneen kertaan ja kaikkia osakkaita on kohdeltu tasapuolisesti.

    Nykyinen valtuusto on hyväksynyt Partneralle ”uittoyhtiö strategian”, jossa yhtiö voi toimia parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan omistus kasvaa ja kaupungin pohjattomaan kassaan tulee muutama miljoona joka vuosi. Tämä on tietoinen valinta, joka on tehty demokraattisin menetelmin ja pulinat pois – ainakin vielä puolivuotta. Kaupungin rahoituspäällikkö toteaakin ykskantaan lehtihaastattelussa DNA;n osakkeiden myynnistä että Oulun ICT:n hallitus päätti myynnistä ei Oulun kaupunki. Lue lisää »

  • OULU PYSTYY PALJON PAREMPAAN

    Julkaistu 1.11.2016 Esko Ei kommentteja

    Marraskuun ensimmäisen päivän Kalevan pääkirjoituksessa ihmeteltiin aiheellisesti miksi avoinna olevasta Oulun kaupunginjohtajan pestistä kiinnostui vain kymmenkuntaa hakijaa.

    Samassa lehdessä uutisoitiin kaupunginvaltuuston kokouksen kaaoksesta, jossa keskustapuolueen valtuustoryhmän puheenjohtaja veti yllättäen hihastaan täysin valmistelemattoman esityksen tuloverojen korottamisesta. Esitystä kannatti spontaanisti perussuomalaisten populistiryhmä. Samanlainen spontaani näytelmä koettiin valtuustossa kesällä lähes samojen valtuutettujen aiheuttamana. Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan perusteellisesti valmistellut esitykset olivat arvotonta tavaraa.

    Samassa lehdessä oli myös Oulun Yliopiston rehtorin Jouko Niinimäen erinomainen kirjoitus, jossa ydinsanoma on, että kaiken päätöksenteon tulee perustua hyvään tilanneanalyysiin ja tutkittuun tietoon. Niinimäki toteaakin, että joskus tuntuu oikea tieto jäävän tunteiden ja eturyhmien lyhytnäköisten tavoitteiden jalkoihin.

    Lienee sattuma, että näin selkeä looginen yhteys syiden ja seurausten osalta osuus samaan lehteen. Looginen yhteys vielä jatkuu, kun katsoo hakijoiden taustoja.

    Vakavammin kaupunginjohtajan paikasta kisaavat ovat kaikki työskennelleet Oulun johtavissa viroissa jo ennen tätä valtuustokautta. He tietävät, että Oulussa pystytään parempaan, paljon parempaan, yhteistyöhön luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken. He tietävät kokemuksesta myös sen, että saumaton yhteistyö ja luottamus johtavien luottamushenkilöiden kesken toimii, jos ryhmien johtoihmiset edustavat ja nauttivat koko ryhmänsä luottamusta. Voi perustellusti olettaa, että jokunen merkittävä hakua harkinnut henkilö on jättänyt hakematta, kun on katsellut kaupunginjohtajan työympäristöä vain tämän valtuustokauden ajalta. Lue lisää »