RSS icon Home icon
  • Onko Partnera Oululle vain sijoituskohde?

    Viime Helmikuussa kirjoitin Partnera Oy (ent. Oulun Puhelin Oy ja ent. Oulu ICT Oy:n) toiminnan potentiaalisesta merkityksestä Oulun seudun elinkeinoelämälle ja ihmisille. Kyselin Oulun kaupungin omistajaohjauksen perään ja Partneran yli 200 miljoonan euron pääoman sijoittamisesta pohjoisen yritysten menestykseen ja alueen työllisyyteen. Tuolloin sain vastauksen, että yhtiön tehtävä on maksimoida omistajien omaisuuden tuotto ja arvonnousu, eikä yhtiöllä ole elinkeinopoliittista eikä alueellista roolia.

    Näin puolivuotta ennen kunnallisvaaleja olisi äänestäjien hyvä tietää onko myös tulevat valtuutetut sitä mieltä, että Oulun kaupungin 47 prosentin omistus Partneri Oy:ssä on vain sijoitus ilman elinkeino- tai työllisyyspoliittisia vaatimuksia. Oulun kaupunki käyttää käytännössä enemmistövaltaa yhtiössä ja näin ollen pystyy määrittelemään Partneran strategian. Partneria on jakanut, DNAn osakkeiden myynnin jälkeen, osakkaille merkittävät osingot ja pääomapalautukset. Osakkeiden hankintahinnat on ylitetty moneen kertaan ja kaikkia osakkaita on kohdeltu tasapuolisesti.

    Nykyinen valtuusto on hyväksynyt Partneralle ”uittoyhtiö strategian”, jossa yhtiö voi toimia parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan omistus kasvaa ja kaupungin pohjattomaan kassaan tulee muutama miljoona joka vuosi. Tämä on tietoinen valinta, joka on tehty demokraattisin menetelmin ja pulinat pois – ainakin vielä puolivuotta. Kaupungin rahoituspäällikkö toteaakin ykskantaan lehtihaastattelussa DNA;n osakkeiden myynnistä että Oulun ICT:n hallitus päätti myynnistä ei Oulun kaupunki. Lue lisää »

  • OULU PYSTYY PALJON PAREMPAAN

    Marraskuun ensimmäisen päivän Kalevan pääkirjoituksessa ihmeteltiin aiheellisesti miksi avoinna olevasta Oulun kaupunginjohtajan pestistä kiinnostui vain kymmenkuntaa hakijaa.

    Samassa lehdessä uutisoitiin kaupunginvaltuuston kokouksen kaaoksesta, jossa keskustapuolueen valtuustoryhmän puheenjohtaja veti yllättäen hihastaan täysin valmistelemattoman esityksen tuloverojen korottamisesta. Esitystä kannatti spontaanisti perussuomalaisten populistiryhmä. Samanlainen spontaani näytelmä koettiin valtuustossa kesällä lähes samojen valtuutettujen aiheuttamana. Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan perusteellisesti valmistellut esitykset olivat arvotonta tavaraa.

    Samassa lehdessä oli myös Oulun Yliopiston rehtorin Jouko Niinimäen erinomainen kirjoitus, jossa ydinsanoma on, että kaiken päätöksenteon tulee perustua hyvään tilanneanalyysiin ja tutkittuun tietoon. Niinimäki toteaakin, että joskus tuntuu oikea tieto jäävän tunteiden ja eturyhmien lyhytnäköisten tavoitteiden jalkoihin.

    Lienee sattuma, että näin selkeä looginen yhteys syiden ja seurausten osalta osuus samaan lehteen. Looginen yhteys vielä jatkuu, kun katsoo hakijoiden taustoja.

    Vakavammin kaupunginjohtajan paikasta kisaavat ovat kaikki työskennelleet Oulun johtavissa viroissa jo ennen tätä valtuustokautta. He tietävät, että Oulussa pystytään parempaan, paljon parempaan, yhteistyöhön luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken. He tietävät kokemuksesta myös sen, että saumaton yhteistyö ja luottamus johtavien luottamushenkilöiden kesken toimii, jos ryhmien johtoihmiset edustavat ja nauttivat koko ryhmänsä luottamusta. Voi perustellusti olettaa, että jokunen merkittävä hakua harkinnut henkilö on jättänyt hakematta, kun on katsellut kaupunginjohtajan työympäristöä vain tämän valtuustokauden ajalta. Lue lisää »

  • Miksi perustuslailliset vapaudet eivät toteudu?

    Yleinen käsitys on, että suomalaiset ovat lainkuuliaisia ja noudattavat määräyksiä ja ohjeistuksia varsin tunnollisesti. Toisaalta Suomessa on yksittäisen ihmisen mielipiteitä ja tekemisiä turvaamassa aikamoinen joukko lakeja ja säädöksiä, esimerkkeinä sananvapaus, uskonnonvapaus ja järjestäytymisvapaus.

    Erityisesti ihmisten yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen liittyviä lakeja lainvalvojat ja heidän apulaiset valvovat herkeämättä. Aika usein ns. yleinen mielipide ja lainvalvojan tulkinta eivät osu yksiin. Silmään pistävän aktiivisia apulaislainvalvojat ovat olleet uskontoon liittyvissä asioissa, jokavuotiset jupakat on saatu aikaan koulujen ja päiväkotien kevät- ja joulujuhlien lauluista.

    Jos uskonnonvapaus on koetuttu vapaudeksi uskonnosta, niin järjestäytymisvapaus on koettu velvollisuudeksi järjestäytyä. Näinhän ei lain mukaan ole, vaan ihmisillä on oikeus harjoittaa uskontoaan ja olla liittymättä jäseneksi mihinkään leiriin kenenkään sitä estämättä tai painostamatta. Harhaanjohtavat käsitykset ovat tulleet rivienvälien tulkinnan ja itsesuojeluvaiston tuloksena. On parempi pitää uskonto omana tietonaan ja järjestäytyä liittoon, niin ei erotu joukosta.

    Eduskunta on ulkoistanut omaa valtaansa merkittävästi työmarkkinajärjestöjen päätettäväksi työelämän asioiden lisäksi esim. eläke- ja sosiaaliturva-asiat. Hallitus on tosiasiassa vain kolmikantaneuvottelujen takuumies, kun Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja palkansaajajärjestöt sopivat keskenään päätettävät asiat. Hallitus yleensä ostaa sopimuksen veronalennuksilla ja runnoo sopimuksen muuttumattomana eduskunnasta läpi.

    Kolmikannan perusheikkous on siinä, että sille on annettu valta sopia asioista myös työmarkkinajärjestöihin kuulumattomia ihmisiä ja yrityksiä sitovasti, vieläpä näitä kuulematta. Tämä toteutuu eduskunnan säätämän ns. yleissitovuuden perusteella. Suomen tärkeimmät työnantajat, PK yrittäjät, on jätetty kolmikannan ulkopuolelle ilma mahdollisuutta vaikuttaa omiin asioihinsa. Sama koskee eläkkeensaajia ja työttömiä heidän asioista päätettäessä. Lue lisää »

  • Puhelinrahat tuottamaan pohjoisessa

    Teollisuusneuvos Pertti Huuskonen esitti Partnera Oy:tä koskevassa kolumnissaan, Kalevassa 6.2.2016, mielipiteitä, jotka ansaitsevat keskustelun virittämiseksi myös toisenlaisen näkökulman.Kyseessähän on Oulun Puhelin Oy:n liiketoiminnan myynnillä saadun 210 miljoonan euron omaisuuden tulevaisuus. Monivaiheisten kauppojen, järjestelyjen sekä nimenvaihdosten jälkeen ollaan tilanteessa, että nämä rahat makaavat laiskana, eivätkä palvele Oulun kehitystä.

    Yhtiö laati itselleen strategian, jonka mukaan se toimii sijoitusyhtiönä tarkoituksenaan tuottaa omistajilleen mahdollisimman paljon osinko- ja myyntivoittotuloja. Toteuttaakseen tavoitetta yhtiö pyrkii tekemään kolme 30- 45 miljoonan euron sijoitusta lähivuosien aikana. Yhtiön, johon sijoitus voidaan tehdä, on oltava arvoltaan vähintään 40 miljoonaa euroa.

    On selvää että, tällaista strategiaa on vaikea toteuttaa Oulun seudulla, siis omistajien kotiseudulla, varsinkaan kun yhtiö ei ole riskisijoitusyhtiö. Tästä tullaan siihen, kuten Huuskonenkin toteaa, että yhtiöllä, ei ole, tällä strategialla, elinkeinopoliittista merkitystä Oulun seudulle. Todettakoon että yhtiö on aina ollut nihkeä yrittämiselle, jopa niin nihkeä, että verottaja on joutunut kannustaan yritystoiminnan lisäämiseen. Lue lisää »

  • EU:n vai Naton turvatakuut

    Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päättäjät ovat kylmänsodan jälkeisen ajan kiertäneet kuin kissa kuumaa puuroa lopullista Nato-päätöstä. On selitelty itselle ja kansalle miksi Suomi ei voi juuri liittyä läntisen maailman puolustusliittoon Natoon. Oven on sanottu olevan raollaan, jos jonkinlaisin sanakääntein.

    Suomi kuuluu arvopohjaltaan ja sivistykseltään eurooppalaiseen yhteisöön. Kylmänsodan jälkeen Suomi on liittynyt kaikkiin mahdollisiin läntisiin yhteisöihin lukuun ottamatta turvallisuus- ja puolustusyhteisöä. Pääministeri Paavo Lipposen hallitusten aikoihin Suomi pääsi yhteisöjen ytimiin ja vaikutti vahvasti eurooppalaisen elämänmenon suuntaan. Valitettavasti viime vuosina on tapahtunut päinvastaista kehitystä.

    Olemme kuitenkin laittaneet armeijamme Nato-kuntoon ja kaikki hankinnat ovat NATO yhteensopivia. Olemme ns. ykkösluokan kumppanimaa Natolle ja harjoittelemme yhdessä ja olemme toimineet Naton joukoissa useissa riisinhallintaoperaatioissa. EU:n pakoteasioissakin olemme olleet toisten rinnalla tai takana. Kaiken tämän tietävät myös muut valtiot lähellä ja kaukana. Meillä on siis kaikki NATO:n tuomat haitat, mutta ei jäsenyyden tuomaa turvaa. Näytämme aika hölmöläisiltä maailmalla.

    Nykyinen Tasavallan Presidentti puhui ensimmäisen vaalikampanjansa aikana eurooppalaisesta natosta. Se ei oikein avautunut kenellekään, sillä onhan USA kuitenkin Naton kantavavaltio ja Suomenkin tärkein kahdenvälinen turvallisuuspoliittinen tae. Sanotaan että EU -jäsenyys on turvallisuuden tae, mitä se tiettyyn rajaan asti onkin. On puhuttu EU:n ns. solidaarisuuslausekkeesta ja avunantopykälästä. Jotkut ovat verranneet niitä, jopa Naton vastaaviin. Lue lisää »