RSS icon Home icon
  • Kunnat voivat vaikuttaa asumiskustannusten syihin.

    Julkaistu 10.10.2016 Esko Ei kommentteja

    Asumisen ja elämisen kustannuksista tehdään aika-ajoin paikkakuntien välisiä vertailuja. Yleisesti pidetään hyvänä että asumisen kustannuserot olisivat pienet, ainakin suhteessa tuloihin. Tutkimustuloksia käytetäänkin myös päätöksenteon perustaksi, pääasiassa kuitenkin vain seurausten hoitoon.

    Asumiskustannuksiin vaikuttavat sekä itseaiheudetut että yhteiskunnan aiheuttamat kustannusvaikutukset. Itseaiheutetut, siis omiin valintoihin perustuvat, kustannukset ovat merkittävin tekijä, niin kuin muissakin oman elämämme kustannuksissa. Hyvä näin, jos se ei aiheuteta ulkopuolisille tai yhteiskunnalle tarpeettomia kustannuksia, ei siis toimi kavereiden piikkiin. Lue lisää »

  • Miksi perustuslailliset vapaudet eivät toteudu?

    Julkaistu 5.6.2016 Esko Ei kommentteja

    Yleinen käsitys on, että suomalaiset ovat lainkuuliaisia ja noudattavat määräyksiä ja ohjeistuksia varsin tunnollisesti. Toisaalta Suomessa on yksittäisen ihmisen mielipiteitä ja tekemisiä turvaamassa aikamoinen joukko lakeja ja säädöksiä, esimerkkeinä sananvapaus, uskonnonvapaus ja järjestäytymisvapaus.

    Erityisesti ihmisten yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen liittyviä lakeja lainvalvojat ja heidän apulaiset valvovat herkeämättä. Aika usein ns. yleinen mielipide ja lainvalvojan tulkinta eivät osu yksiin. Silmään pistävän aktiivisia apulaislainvalvojat ovat olleet uskontoon liittyvissä asioissa, jokavuotiset jupakat on saatu aikaan koulujen ja päiväkotien kevät- ja joulujuhlien lauluista.

    Jos uskonnonvapaus on koetuttu vapaudeksi uskonnosta, niin järjestäytymisvapaus on koettu velvollisuudeksi järjestäytyä. Näinhän ei lain mukaan ole, vaan ihmisillä on oikeus harjoittaa uskontoaan ja olla liittymättä jäseneksi mihinkään leiriin kenenkään sitä estämättä tai painostamatta. Harhaanjohtavat käsitykset ovat tulleet rivienvälien tulkinnan ja itsesuojeluvaiston tuloksena. On parempi pitää uskonto omana tietonaan ja järjestäytyä liittoon, niin ei erotu joukosta.

    Eduskunta on ulkoistanut omaa valtaansa merkittävästi työmarkkinajärjestöjen päätettäväksi työelämän asioiden lisäksi esim. eläke- ja sosiaaliturva-asiat. Hallitus on tosiasiassa vain kolmikantaneuvottelujen takuumies, kun Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja palkansaajajärjestöt sopivat keskenään päätettävät asiat. Hallitus yleensä ostaa sopimuksen veronalennuksilla ja runnoo sopimuksen muuttumattomana eduskunnasta läpi.

    Kolmikannan perusheikkous on siinä, että sille on annettu valta sopia asioista myös työmarkkinajärjestöihin kuulumattomia ihmisiä ja yrityksiä sitovasti, vieläpä näitä kuulematta. Tämä toteutuu eduskunnan säätämän ns. yleissitovuuden perusteella. Suomen tärkeimmät työnantajat, PK yrittäjät, on jätetty kolmikannan ulkopuolelle ilma mahdollisuutta vaikuttaa omiin asioihinsa. Sama koskee eläkkeensaajia ja työttömiä heidän asioista päätettäessä. Lue lisää »

  • Puhelinrahat tuottamaan pohjoisessa

    Julkaistu 9.2.2016 Esko Ei kommentteja

    Teollisuusneuvos Pertti Huuskonen esitti Partnera Oy:tä koskevassa kolumnissaan, Kalevassa 6.2.2016, mielipiteitä, jotka ansaitsevat keskustelun virittämiseksi myös toisenlaisen näkökulman.Kyseessähän on Oulun Puhelin Oy:n liiketoiminnan myynnillä saadun 210 miljoonan euron omaisuuden tulevaisuus. Monivaiheisten kauppojen, järjestelyjen sekä nimenvaihdosten jälkeen ollaan tilanteessa, että nämä rahat makaavat laiskana, eivätkä palvele Oulun kehitystä.

    Yhtiö laati itselleen strategian, jonka mukaan se toimii sijoitusyhtiönä tarkoituksenaan tuottaa omistajilleen mahdollisimman paljon osinko- ja myyntivoittotuloja. Toteuttaakseen tavoitetta yhtiö pyrkii tekemään kolme 30- 45 miljoonan euron sijoitusta lähivuosien aikana. Yhtiön, johon sijoitus voidaan tehdä, on oltava arvoltaan vähintään 40 miljoonaa euroa.

    On selvää että, tällaista strategiaa on vaikea toteuttaa Oulun seudulla, siis omistajien kotiseudulla, varsinkaan kun yhtiö ei ole riskisijoitusyhtiö. Tästä tullaan siihen, kuten Huuskonenkin toteaa, että yhtiöllä, ei ole, tällä strategialla, elinkeinopoliittista merkitystä Oulun seudulle. Todettakoon että yhtiö on aina ollut nihkeä yrittämiselle, jopa niin nihkeä, että verottaja on joutunut kannustaan yritystoiminnan lisäämiseen. Lue lisää »

  • Nyt on jo nelostien aika.

    Julkaistu 30.1.2016 Esko Ei kommentteja

    Suomen pääliikenneväylät ovat historian kuluessa muotoutuneet pääasiallisesti pohjoinen – etelä suuntaisiksi. Lento- ja rautatieliikenne ovat tästä räikeitä esimerkkejä. Lentoliikenteen kaikki ulkomaan liikenne halutaan kulkevan Helsingin kautta. Samoja piirteitä on muussakin logistiikassa, esim. Vuosaaren sataman rakentaminen Helsinkiin, muutamavuosi sitten, ohjasi kappaletavaran meriliikennettä koko Suomesta sinne ja lisäsi maantiekuljetuksia Suomen sisällä. Pääkaupunki-seudun rautatiehankkeita on toistuvasti perusteltu sillä että ne parantavat koko Suomen rautatieliikennettä. Varmaan näin onkin, jos Suomen sisäisessä liikenteessä pitää käydä vaihtamassa junaa Helsingissä.

    Juuri julkistetut viimevuoden lentoliikennetilastot kertovat että Oulun lentokenttä on aivan omassa miljoonan matkustajan kerhossaan ja kun lasketaan kaikki neljä Lapin kenttää ja Kuusamon kenttä yhteen, niin näidenkin matkustajamäärä yhdessä nousee miljoonaan matkustajaan. Toisin sanoen vuodessa kaksi miljoonaa lentomatkustajaa pohjoiseen ei ole mikään pikkujuttu, vaan se on elinehto pohjoisen elinkeinoelämälle ja matkailulle. Uskoisin tällaisen matkustajamäärän olevan varsin kannattavaa myös lentokenttäyhtiö Finnavialle ja lentoyhtiöille, ellei Helsingin pääkonttorikuluja sälytetä tänne kohtuuttomasti.

    Eteläinen Suomi on käytännössä saari, mutta pohjoinen skandinaavia on yhtenäistä aluetta, josta ovat maayhteydet niin Keski-Eurooppaan kuin ympäri vuoden sulana pysyviin Atlantin ja Jäämeren satamiin. Logistisesti Suomi on tiimalasin muotoinen pitkä maa, jossa Oulun kohdalta maa on kapeimmillaan. Oulu onkin liikenteellisesti eteläisen Suomen ja pohjoisen Skandinavian pääliikenneväylien solmukohta. Valtatiet 4 ja 8 yhdistyvät Oulussa, kuin myös Karjalan, Savon ja Pohjanmaanradat. Nämä kaikki jatkavat Oulusta pohjoiseen Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Valtatie 4 ja Pohjanmaan rata on hyväksytty Euroopan Unionin TEN-T-ydinliikenneverkkoihin. Nämä verkot jatkavat Perämerenkaaren ympäri Ruotsiin. Perämerenkaari on yksi Suomen teollistuneimmista alueista ja pohjoisen Skandinavian tiheimmin asuttua aluetta pääasiassa hyvän logistiikan ansiosta. Lue lisää »

  • EU:n vai Naton turvatakuut

    Julkaistu 3.12.2015 Esko Ei kommentteja

    Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päättäjät ovat kylmänsodan jälkeisen ajan kiertäneet kuin kissa kuumaa puuroa lopullista Nato-päätöstä. On selitelty itselle ja kansalle miksi Suomi ei voi juuri liittyä läntisen maailman puolustusliittoon Natoon. Oven on sanottu olevan raollaan, jos jonkinlaisin sanakääntein.

    Suomi kuuluu arvopohjaltaan ja sivistykseltään eurooppalaiseen yhteisöön. Kylmänsodan jälkeen Suomi on liittynyt kaikkiin mahdollisiin läntisiin yhteisöihin lukuun ottamatta turvallisuus- ja puolustusyhteisöä. Pääministeri Paavo Lipposen hallitusten aikoihin Suomi pääsi yhteisöjen ytimiin ja vaikutti vahvasti eurooppalaisen elämänmenon suuntaan. Valitettavasti viime vuosina on tapahtunut päinvastaista kehitystä.

    Olemme kuitenkin laittaneet armeijamme Nato-kuntoon ja kaikki hankinnat ovat NATO yhteensopivia. Olemme ns. ykkösluokan kumppanimaa Natolle ja harjoittelemme yhdessä ja olemme toimineet Naton joukoissa useissa riisinhallintaoperaatioissa. EU:n pakoteasioissakin olemme olleet toisten rinnalla tai takana. Kaiken tämän tietävät myös muut valtiot lähellä ja kaukana. Meillä on siis kaikki NATO:n tuomat haitat, mutta ei jäsenyyden tuomaa turvaa. Näytämme aika hölmöläisiltä maailmalla.

    Nykyinen Tasavallan Presidentti puhui ensimmäisen vaalikampanjansa aikana eurooppalaisesta natosta. Se ei oikein avautunut kenellekään, sillä onhan USA kuitenkin Naton kantavavaltio ja Suomenkin tärkein kahdenvälinen turvallisuuspoliittinen tae. Sanotaan että EU -jäsenyys on turvallisuuden tae, mitä se tiettyyn rajaan asti onkin. On puhuttu EU:n ns. solidaarisuuslausekkeesta ja avunantopykälästä. Jotkut ovat verranneet niitä, jopa Naton vastaaviin. Lue lisää »