RSS icon Home icon
  • Puhelinrahat tuottamaan pohjoisessa

    Julkaistu 9.2.2016 Esko Ei kommentteja

    Teollisuusneuvos Pertti Huuskonen esitti Partnera Oy:tä koskevassa kolumnissaan, Kalevassa 6.2.2016, mielipiteitä, jotka ansaitsevat keskustelun virittämiseksi myös toisenlaisen näkökulman.Kyseessähän on Oulun Puhelin Oy:n liiketoiminnan myynnillä saadun 210 miljoonan euron omaisuuden tulevaisuus. Monivaiheisten kauppojen, järjestelyjen sekä nimenvaihdosten jälkeen ollaan tilanteessa, että nämä rahat makaavat laiskana, eivätkä palvele Oulun kehitystä.

    Yhtiö laati itselleen strategian, jonka mukaan se toimii sijoitusyhtiönä tarkoituksenaan tuottaa omistajilleen mahdollisimman paljon osinko- ja myyntivoittotuloja. Toteuttaakseen tavoitetta yhtiö pyrkii tekemään kolme 30- 45 miljoonan euron sijoitusta lähivuosien aikana. Yhtiön, johon sijoitus voidaan tehdä, on oltava arvoltaan vähintään 40 miljoonaa euroa.

    On selvää että, tällaista strategiaa on vaikea toteuttaa Oulun seudulla, siis omistajien kotiseudulla, varsinkaan kun yhtiö ei ole riskisijoitusyhtiö. Tästä tullaan siihen, kuten Huuskonenkin toteaa, että yhtiöllä, ei ole, tällä strategialla, elinkeinopoliittista merkitystä Oulun seudulle. Todettakoon että yhtiö on aina ollut nihkeä yrittämiselle, jopa niin nihkeä, että verottaja on joutunut kannustaan yritystoiminnan lisäämiseen. Lue lisää »

  • Nyt on jo nelostien aika.

    Julkaistu 30.1.2016 Esko Ei kommentteja

    Suomen pääliikenneväylät ovat historian kuluessa muotoutuneet pääasiallisesti pohjoinen – etelä suuntaisiksi. Lento- ja rautatieliikenne ovat tästä räikeitä esimerkkejä. Lentoliikenteen kaikki ulkomaan liikenne halutaan kulkevan Helsingin kautta. Samoja piirteitä on muussakin logistiikassa, esim. Vuosaaren sataman rakentaminen Helsinkiin, muutamavuosi sitten, ohjasi kappaletavaran meriliikennettä koko Suomesta sinne ja lisäsi maantiekuljetuksia Suomen sisällä. Pääkaupunki-seudun rautatiehankkeita on toistuvasti perusteltu sillä että ne parantavat koko Suomen rautatieliikennettä. Varmaan näin onkin, jos Suomen sisäisessä liikenteessä pitää käydä vaihtamassa junaa Helsingissä.

    Juuri julkistetut viimevuoden lentoliikennetilastot kertovat että Oulun lentokenttä on aivan omassa miljoonan matkustajan kerhossaan ja kun lasketaan kaikki neljä Lapin kenttää ja Kuusamon kenttä yhteen, niin näidenkin matkustajamäärä yhdessä nousee miljoonaan matkustajaan. Toisin sanoen vuodessa kaksi miljoonaa lentomatkustajaa pohjoiseen ei ole mikään pikkujuttu, vaan se on elinehto pohjoisen elinkeinoelämälle ja matkailulle. Uskoisin tällaisen matkustajamäärän olevan varsin kannattavaa myös lentokenttäyhtiö Finnavialle ja lentoyhtiöille, ellei Helsingin pääkonttorikuluja sälytetä tänne kohtuuttomasti.

    Eteläinen Suomi on käytännössä saari, mutta pohjoinen skandinaavia on yhtenäistä aluetta, josta ovat maayhteydet niin Keski-Eurooppaan kuin ympäri vuoden sulana pysyviin Atlantin ja Jäämeren satamiin. Logistisesti Suomi on tiimalasin muotoinen pitkä maa, jossa Oulun kohdalta maa on kapeimmillaan. Oulu onkin liikenteellisesti eteläisen Suomen ja pohjoisen Skandinavian pääliikenneväylien solmukohta. Valtatiet 4 ja 8 yhdistyvät Oulussa, kuin myös Karjalan, Savon ja Pohjanmaanradat. Nämä kaikki jatkavat Oulusta pohjoiseen Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Valtatie 4 ja Pohjanmaan rata on hyväksytty Euroopan Unionin TEN-T-ydinliikenneverkkoihin. Nämä verkot jatkavat Perämerenkaaren ympäri Ruotsiin. Perämerenkaari on yksi Suomen teollistuneimmista alueista ja pohjoisen Skandinavian tiheimmin asuttua aluetta pääasiassa hyvän logistiikan ansiosta. Lue lisää »

  • EU:n vai Naton turvatakuut

    Julkaistu 3.12.2015 Esko Ei kommentteja

    Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päättäjät ovat kylmänsodan jälkeisen ajan kiertäneet kuin kissa kuumaa puuroa lopullista Nato-päätöstä. On selitelty itselle ja kansalle miksi Suomi ei voi juuri liittyä läntisen maailman puolustusliittoon Natoon. Oven on sanottu olevan raollaan, jos jonkinlaisin sanakääntein.

    Suomi kuuluu arvopohjaltaan ja sivistykseltään eurooppalaiseen yhteisöön. Kylmänsodan jälkeen Suomi on liittynyt kaikkiin mahdollisiin läntisiin yhteisöihin lukuun ottamatta turvallisuus- ja puolustusyhteisöä. Pääministeri Paavo Lipposen hallitusten aikoihin Suomi pääsi yhteisöjen ytimiin ja vaikutti vahvasti eurooppalaisen elämänmenon suuntaan. Valitettavasti viime vuosina on tapahtunut päinvastaista kehitystä.

    Olemme kuitenkin laittaneet armeijamme Nato-kuntoon ja kaikki hankinnat ovat NATO yhteensopivia. Olemme ns. ykkösluokan kumppanimaa Natolle ja harjoittelemme yhdessä ja olemme toimineet Naton joukoissa useissa riisinhallintaoperaatioissa. EU:n pakoteasioissakin olemme olleet toisten rinnalla tai takana. Kaiken tämän tietävät myös muut valtiot lähellä ja kaukana. Meillä on siis kaikki NATO:n tuomat haitat, mutta ei jäsenyyden tuomaa turvaa. Näytämme aika hölmöläisiltä maailmalla.

    Nykyinen Tasavallan Presidentti puhui ensimmäisen vaalikampanjansa aikana eurooppalaisesta natosta. Se ei oikein avautunut kenellekään, sillä onhan USA kuitenkin Naton kantavavaltio ja Suomenkin tärkein kahdenvälinen turvallisuuspoliittinen tae. Sanotaan että EU -jäsenyys on turvallisuuden tae, mitä se tiettyyn rajaan asti onkin. On puhuttu EU:n ns. solidaarisuuslausekkeesta ja avunantopykälästä. Jotkut ovat verranneet niitä, jopa Naton vastaaviin. Lue lisää »

  • Päämäärä pyhitti keinot

    Julkaistu 22.11.2015 Esko Ei kommentteja

    Oli hyvä, että Lännen Media levitti sunnuntaina 22.11.2015 kaiken kansan luettavaksi sen, minkä puolueet ja poliitikot ovat tienneet jo vuosikymmeniä. Samalla avautui kaikille miksi pääministeri Juha Sipilä oli kaatamassa hallitustaan. Ei ollut kyse pelkästään suomalaisten lääkärille pääsystä tai leikkausjonojen lyhentämisestä tai kuvitelluista 3 miljardin euron säästöistä. Oli kyse keskustapuolueen jo maalaisliiton ajoilta periytyvästä vallanvarmistamisesta, jonka he olettavat olevan toteutettavissa maakuntapoliitikkojen kautta. Nähtäväksi jää, pelaavatko äänestäjät tämän pelin kepun haluamalla tavalla.

    Nyt oli oikea hetki ja oikeat suhdanteet iskeä lujaa. Suomessa kiistatta tarvitaan sote- uudistus, sillä sitä on jo vatuloitu kymmenen vuotta. Maassa on kolmen suurimman puolueen enemmistöhallitus, josta yksi on ensimmäistä kertaa kabineteissa ja haluaa myös pysyä niissä. Hallituspuolueilla on paljon yhteisiä tavoitteita ja menetelmiä saada Suomi nousuun. Näin ollen sote- uudistusta voitiin käyttää alustana puoluepoliittisille päämäärille. Sotea käytettiin vipuvartena vuosikymmenien tavoitteelle. Päämäärä pyhitti keinot. Lue lisää »

  • Suomalainen osaaminen ja elintason hinnoittelu.

    Julkaistu 29.10.2015 Esko Ei kommentteja

    Parinkymmenen suuryrityksen vientiin voimakkaasti nojannut tuotantomme on nopeasti siirtynyt pienten kapealla sektorilla toimivien huippuuosaamiseen perustuvien yritysten varaan. Alihankkijoista pitäisi kuoriutua omilla tuotteilla maailmalla pärjääviä yrityksiä. Tämä on valtava rakennemuutos, kun siirrytään osavalmistuksesta kokonaisuuksien hallintaa ja markkinakeskeiseen myyntiin. Tarvitaan paljon uusia innovaatioita ja vetovoimaisia tuotteita. Todellinen kansainvälistyminen on opeteltava itse kun suuryritykset eivät olekkaan vetureina.

    Suomen ongelmat ovat ennen kaikkea rakenteellisia. Suurin haaste on pystyä mukana nopeasti muuttuvassa ja kutistuvassa maailmassa suomalaisella osaamisen ja elintason hinnoittelulla.

    Sekä yksityisen että julkisen sektorin rakenneuudistukset ratkaisevat pitkälti Suomen kohtalon, vain tekemällä ne luomme edellytykset uuteen nousuun. Se tekee kipeää ja kirpaisee meitä kaikkia, mutta päätökset on tehtävä ja toteutettava ripeässä tahdissa. Parhaimmassakin tapauksessa vaatii ainakin kymmenen vuoden ponnistelut ennen kuin Suomi on kaikilta osin kilpailukunnossa. Lue lisää »